Nummi-Seura

Nummi-Seura ry. on vuonna 1979 perustettu kotiseutuyhdistys. Seuran tavoitteena on pitää kunnossa Nummen Seuratalo, harjoittaa museotoimintaa Nummen seurakunnan vanhassa kanttorilassa ja entisen lainajyvästön viljamakasiineissa sekä vaalia kotiseutuperinnettä mm. tilaisuuksien, retkien, julkaisutoiminnan ja valokuva-arkiston kautta.

Seurassa on noin 200 henkilöjäsentä. Jäseneksi voivat liittyä kaikki seuran tavoitteista kiinnostuneet maksamalla joko 20 euron vuosijäsenmaksun tai 100 euron ainaisjäsenmaksun.

Maksu suoritetaan seuran tilille

• FI94 5298 0640 0031 25
• FI68 4006 2040 0022 32

Seuran asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus.

Nummi-Seuran Säännöt

Yhdistyksen nimi on Nummi-Seura ry. ja sen kotipaikka on Nummen kunta.

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Nummen asukkaiden ja eri yhteisöjen yhdyssiteenä, työskennellä kunnan asumisolosuhteiden, sivistyksellisten ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi sekä varsinkin sen nuorison viihtyvyyden lisäämiseksi, osallistua ja vaikuttaa sitä koskevaan yhdyskuntasuunnitteluun sekä syventää asukkaiden kotiseututuntemusta ja paikallishenkeä sekä pyrkiä kaikin tavoin lisäämään heidän kiintymystään omaan kotiseutuunsa.

Tarkoituksen saavuttamiseksi yhdistys toimeenpanee kokouksia ja esitelmätilaisuuksia, järjestää kotiseutupäiviä, muita juhlia, taide- ja viihdetilaisuuksia, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja viranomaisille sekä pitää yhteyttä muihin yhteisöihin. Lisäksi yhdistys edistää asukkaiden omatoimisuutta ja tukee paikallista harrastustoimintaa. Yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa.

Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, vähintään 15 vuotta täyttänyt, Nummi-Pusulassa asuva tai työskentelevä henkilö ja siellä toimiva oikeuskelpoinen yhteisö, jotka hallitus hyväksyy jäseneksi. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka merkittävällä tavalla on edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä, ja päätöksen tulee olla yksimielinen.

Yhdistyksen jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai myös suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan, sekä varsinaisen jäsenen, joka laiminlyö ne velvoitteet, jotka hänellä yhdistyksen jäsenenä on.

Yhdistyksen varsinaiset jäsenet suorittavat vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksut voidaan vahvistaa yhteisöjäsenille ja henkilöjäsenille eri suuruiseksi. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta. Yhdistyksellä on oikeus toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta, harjoittaa tavanomaista kioskikauppaa ja kahvilaliikettä sekä asianomaisella luvalla toimeenpanna arpajaisia sekä rahankeräyksiä.

Tilivuosi

Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit on annettava tilintarkastajille viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta, tilintarkastajien on annettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kahta päivää ennen vuosikokousta.

Vuosikokous ja muut kokoontumiset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Kokouksesta on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen joko kirjallisesti jokaiselle jäsenelle tai vuosikokouksen määräämässä sanomalehdessä. Vuosikokouksessa valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Valitaan 2 pöytäkirjan tarkastajaa, jotka samalla tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastajien lausunto. Vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Määrätään jäsenmaksun suuruus. Hyväksytään alkaneen vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Valitaan 2 tilintarkastajaa ja 2 varatilintarkastajaa kuluvalle tilikaudelle. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Määrätään se sanomalehti, jossa kokouskutsu on julkaistava. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Yhdistyksen hallitus voi tarpeen vaatiessa kutsua koolle ylimääräisen kokouksen. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle, mikäli vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä vaatii. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla tavalla, kuin vuosikokous.

Yhdistyksen kokouksissa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin, jos sitä vähintään 2 jäsentä vaatii.

Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä, jotka valitaan vuosikokouksessa. Jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että puolet jäsenistä eroaa vuosittain, aluksi arvan mukaan ja sitten vuorottain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä sihteerin, sekä ottaa taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai häneen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai jos sitä 3 hallituksen jäsentä heiltä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenten koko lukumäärästä. Hallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai johon puheenjohtaja, äänten mennessä tasan, on yhtynyt.

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri kaksi yhdessä.

Ehdotukset näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä kokouksessa, joiden välissä täytyy olla vähintään 1 kuukausi ja ehdotusten on saatava tullakseen hyväksytyiksi kummassakin kokouksessa kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen jäljelle jääneet varat luovutettava jollekin vastaavaa tarkoitusta toteuttavalle rekisteröidylle yhdistykselle sen mukaan, kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.

Julkaisut

[1]	Hiidensalo, Olli: Kummost silloon oikein mahroi olla.
	ISBN 952-91-2664-6
	Nummi-Seura, Nummi 2000. - 144 s.
Vanhojen kuvien kertomaa Nummen- ja Pusulanjokien laaksosta. Kirja on loppuunmyyty.

[1]	Hiidensalo, Olli ja Keinänen, Pekka: Nummen Seuratalon Vaiheilla.
	ISBN 952-91-9024-7
	Nummi-Seura, Nummi 2005. - 173 s.
Teos esittelee Seuratalon historian ohella myös talon keskeisinä käyttäjinä aikanaan olleiden Nummen suojeluskunnan ja Nummen Lotta Svärd -yhdistyksen historian. Voimistelu- ja urheiluseura Nummen Kipinä perustettiin aikanaan osaksi nuorisoseuran toimintaa ja myös tämän maineikkaan seuran toimintaa käsitellään omana kappaleenaan. Kirjaa myydään Saukkolan kirjastossa ja Nummen kotiseutumuseossa. Kirjaa voi tiedustella myös Leena Aarniolta (puh. 040-7348874 tai sähköposti aarniok@dlc.fi).

[1]	Keinänen, Pekka ym.: Tämmöttis mei se muistetaa.
	ISBN 978-952-92-2210-0
	Nummi-Seura, Nummi 2007. - 159 s.
Nummen vanhainkodin historiaa ja kirkonkylisiä kertomuksia. Kirja on loppuunmyyty.

[1]	Saario, Esa: Nummilaist kiälentampaamist.
	ISBN 978-952-93-1520-8
	Nummi-Seura, Nummi 2013. - 115 s.
Murrejuttujen lisäksi kirjassa kerrotaan mm. nummilaisten retkistä Kettulan marjamaille, Lauri Saarion kansalaissodan aikaisesta selviytymisseikkailusta ja menneiden aikojen nummilaisista lauluntekijöistä ja riiminikkareista. Kirjaa myydään Saukkolan kirjastossa, sekä Nummen kotiseutumuseossa. Kirjan hinta on 30 euroa. Kirjoja voi tiedustella myös Leena Aarniolta (puh. 040-7348874 tai sähköposti aarniok@dlc.fi).

[1]	Saario, Esa: Sana on jalkava -se menee pian ja pitkält
	ISBN 978-952-93-7056-6
	Nummi-Seura, Nummi 2016 - 134 s.
Vanhaa nummilaista murresanastoa. Kirjan kuvituksena ovat Jukka Lehtosen ja Marja Haapion ottamat aihepiiriin liittyvät värikuvat. Kirjaa myydään Saukkolan kirjastossa ja Nummen kotiseutumuseossa. Kirjaa voi tiedustella myös Leena Aarniolta (puh. 040-7348874 tai sähköposti aarniok@dlc.fi).

[1]	Dammert, Leo ja Keinänen, Pekka: Nummen Maatilojen Historia
	ISBN 978-952-69589-0-3
	Leo Dammert, Helsinki 2021 - 277 s.
Tämän kirjan tavoitteena on saattaa tiedot Nummen maatilojen omistajista vielä varmennettavissa olevalta ajalta nummilaisten yleiseen tietoisuuteen. Samalla kirja on kunnianosoitus Pekka Keinäselle ja hänen pitkäaikaiselle ja ansiokkaalle sukututkimustyölle. Maatilojen lisäksi kirjassa käydään läpi myös Nummen historiaa aina paikkakunnan asuttamisesta nykyaikaan. Kirjan hinta on 50EUR. Kirjaa myydään Saukkolan kirjastossa. Kirjaa voi tiedustella myös Leena Aarniolta (puh. 040-7348874 tai sähköposti aarniok@dlc.fi).

Valokuva-arkisto

Seuralla on kuvateoksen yhteydessä kerätty n.500 kuvan kokoelma vanhoja nummilaisia valokuvia CD-levylle tallennettuna.

Pekka Keinäsen keräämä paperikuvakokoelma käsittää n 2000 kuvaa. Kaikki paperikuvat on myös skannattu.

Kuva-arkistoa hoitaa Leena Aarnio (puh. 040-7348874 tai sähköposti aarniok@dlc.fi).